Jalka on jo ok. Viikko on oltu jo ihan normielämässä ja liikuteltu aina pikkuhiljaa enemmän. Nyt on vedetty jo sellaiset rallit ja kiihdyttelyt, että olis jo mennyt huonommaksi jos olisi ollut mennäkseen. Huh! Kyllä säikäytti koko juttu, mutta kontrollissa käynti toi vähän rauhaa. Kesti sanoi, että nämä kalkkeutumislöydöt on ensinnäkin yleensä sivulöydöksiä, ei ole mitään riskiä että tämä kehittäisi nivelrikkoa (ei kuulemma ole sen kanssa mitään tekemistä), eikä hän ole urallaan ikinä kuullut, että olisi aiheuttanut isompaa toimenpidettä esim. leikkaamista. Nyt kun saisin vaan oman pääni rauhoittumaan, enkä jatkuvasti kyttäisi jalkaa ja asentoa seistessä. Kuukauden päästä vielä viimeinen kontrolli niin sen jälkeen lupaan lopettaa neuroottisen tuijottelun.

Kiva tuli viimeviikolla jo puolenvuoden ikään. Sisuunnuin meidän olemattomista, tai enemmänkin suunnittelemattomista treeneistä niin paljon, että ostin uuden hienon treenikirjan, jossa olevaa suunnitelmaa ilman EN SAA treenata. Ollaan tehty niin hömpöttely meinigillä kaikki treenit, että kohta jo pilaan tuon koiran. Nyt siis suunnitelmallisuutta mukaan. Heti ekan tokotreenin jälkeen oli paljon parempi mieli, kun ei tehty ihanmitäsattuu. Sama koskee myös agilityä. Joku ajatus olisi oltava kun tehdään.

kivapuolivee.jpg

Kaksi starttia on kisattu poikien kanssa. Haminassa. Kaapolle kaksi hylättyä, Texille nolla ja kymppi. Kiva oli kisata - tässä kuussa kahdet kisailut tiedossa.