..onpa kivaa. Oli jo ikävä omaa sänkyä ja suomalaista ruokaa.. Pojilla oli mennyt viikko hyvin, Elinan ”hoivassa” oli hyvä olla. Joo, Elinalla ei varmaan ollut niin kivaa.. Tex oli herättänyt öisin vinkulelullaan ja hyppimällä päälle. Kaapo oli avannut itse makkarin oven ja vallannut sängyn pikkushelteiltä. Lenkillä olivat ulvoneet jäätelöauton tahtiin ja Tex oli yrittänyt koko viikon saada Kodaa leikkimään sen kanssa, vaikka Kodaa ei niin kovin kiinnostanut.. Eikä suinkaan ollut uskonut Kodan ”uhkailuja”, vaan innostui lisää..

Eilen illalla jo sitten treeneihin. Renkomäen halliin tokoilemaan. Alkuun Kaapo. Pieni pätkä seuraamista ja liikkeestä istu. Kerran jäi seisomaan… pöh. Sitten kaukot. Pidin maassa Kaapon sivulla hypyn lautaa, kun on alkanut taas siirtymään sivusuunnassa. Nyt oli hienot kaukot. Nova ja Elina treenasi vieressä tunnaria, joten  mukana hyvä häiriö. Kaikki vaihdot lyhyemmällä matkalla ja myös muutama isommalla etäisyydellä. Luoksetulo sekä tunnari kisanomaisena, joka hyvä – tosin hieman puri kapulaa palautuksessa – kröhöm.
Tex teki alkuun perusasentoja, oli hyviä. Sitten häiriössä. Kesti hyvin kun Maria vaan käveli ympärillä, mutta kun kyykistyi edessä, pudotti kontaktin ja katsoi Mariaa. Näitä on siis treenattava lisää, ja paljon. Sitten tehtiin seuraamista.. plaah miten vaikeaa. Kun aloitan seuraamisen perusasennosta, pudottaa kontaktin heti alkuun. Eli niiaa päällä. Jatkossa treenattava erikseen seuraamista ilman alun perusasentoa ja otettava erikseen tuota liikkeellelähtöä yhdellä askeleella, jossa kontakti ei saa laskea. Tex myös oli taas vähän vallaton. Tai kuriton, niin kuin Marko kommentoi. Lähtee liian helposti moikkaamaan kavereita kesken tekemisen ja on muutenkin vähän huithapeli. Ehkä, kun en ota treenaamista vielä yhtään tosissaan… kun se on mun mielestä vaan vielä niin vauva .. Mutta, joo; alkaa olemaan juuri siinä iässä, että olisi tärkeää olla johdonmukainen ja vaatia jo enemmän. Varsinkin olemaan ”ei kuriton”.
Tehtiin myös luoksetuloa. Erikseen vauhtia ja eteentuloja.  Treenilistalla myös hyppy sekä paikallaolo ryhmässä. Jäin n. 4 metrin päähän ja kävin välillä palkkaamassa. Loppuun harjoiteltiin vielä ’käy siihen’ käskyä. Eli vaan odottelua paikallaan kun muut tekee. Tässäkin alkuun piti huomauttaa kun omavaltaisesti nousi ylös katsomaan kiinnostavampia juttuja. Hienovaraisen huomauuttamisen jälkeen pysyi maassa kiltisti, ihan tympääntyneen näköisenä ja välillä selällään, mutta ei noussut ilman lupaa .