Tuli melkein tippa linssiin (joo tämä juttu on punaviinillä höystetty *huom myös! kirjoistus virheet*), kun tein ennen varsinaista treeniä kontakteja hallissa. Varsinkin Kaapo. Kun se tekee ne niin sairaan hienosti ja tietää itsekin että on ihan mielettömän hyvä, niin koko koira huokuu sellaista itseensä tyytyväisyyttä joka tarttuu. Se on ihan uskomato tunne . Kun ollaan molemmat vaan niin tyytyväisiä toisiimme ja tiedetään se..

Lotta oli etsinyt vauhdikas agirata - teemalla Esa Muotkan kisaradan, joka näytti paperilla hirmu simppeliltä, mutta vaati kuitenkin aika tarkkaa ohjausta. Sain kummallekin koiralle hyvänmielen treenin enkä hermostunut kertaakaan :) Texikin oli aika kiltti

Nyt laittaakin miettimään, että pitäisikö laittaa toko kuitenkin selkeästi meidän "kakkoslajiksi" ja treenata enemmin ja tarkemmin agilityä. Kun tuntuu että vähän junnataan kummassakin liian vähäisen ja sekalaisen treenimäärän takia. Jos ottaisin nyt agilitykauden ja ensi keväänä tokokauden. Helpottaisi ainaista huonoa omaatuntoa liian vähästä treenimäärästä. Täytyy pohtia lisää. Varmaan jatkuu samana kun joku outo pakonomainen tarve sitä hiton tokoakin on treenata. On siinäkin kuitenkin jotain..
Kommentit