Mitäs sitä viime viikolla tehtiin.. Onpas musta tullut laiska päivittäjä ja kun sen lisäksi olen huonomuistinen niin faktat vähän kärsii. No maanantaina menin Hollolan hallille tokoa treenaamaan. Jotain tein molemmilla koirilla, tokoa kuitenkin. Tiistaina ajoin myös Hollolaan agility mielessä. Molemmille kivat aksatreenit ja lenkki päälle. Laitoin radan keskelle muurin, jota mentiin useamman kerran; suoraan ja kiertämällä ja takaaleikkaamalla, kisoissa kun ne muurin palikat Texiltä tippui. Nyt ei tippunut kertaakaan. 

Keskiviikkona vedin Pennalassa oman ryhmän treenit ja sen jälkeen vähän tokoa Pennalan kentällä. Siellä on niin hyvät ulkokentän valot, että näkee hyvin tehdä vaikka tulee jo tosi pimeää ja aikaisin. Texin kanssa otettiin askel taaksepäin seuraamisen kanssa. Ei siis kirjaimellisesti, vaan kun paikka on liian edessä, tehtiin ihan vaan yhtä ja kahta askelta. Alkuun muistutin hyvän perusasennon ja siitä askel ja palkka. Samalla kun muistutuin Texille ryhdikkäästä asennosta, muistutin samaa itsellenikin. Vähän vahingossa sitä tulee aavistuksen käännyttyä koiraa kohden kävellessä, siis kun yrittää vähän sivusilmällä katsoa sen paikkaa. Seuruu tuntui heti paremmalta, kun itsekin kävelin hyvässä ryhdissä.    
 
Torstaina oli oman seuran epikset. Mietin pitkään menisinkö kun v.loppuna olisi kisat niin tuleeko liikaa!? No menin sitten. Oma asenne oli aika haastavia ratoja kohtaan huono, varsinkin kun radalla oli kolme suoraa putkea ja tiesin ne Texille vaikeiksi. No ihan hyvin radat meni kuitenkin, kummallakin Tex vaan juoksi suorasta putkesta omineen toiseen putkeen. A ja keinu oli molemmilla koirilla hyvät.
 
Tiistaina matkalla treenaamaan auton ikkunasta otettu kuva
 
Perjantaina töistä lähtiessä tiesin jo myöhästyväni neljältä alkavasta Christa Enqvistin koulutuksesta, joka oli meitä HOT:tilaisia tulossa kouluttaman Korkeavireen hallille. Ville toi Texin ja vaihtovaatteet tien varteen, niin säästin puolituntia kun ei tarvinnut koukata kodin kautta. Nyt olisin myöhässä vajaa tunnin.. Dieselvalokin syttyi palamaan, mutta olin aivan varma, että se riittää Kariston Nesteelle - eihän viisari ollut edes vielä punaisella alueella. Ja kun oli niin kiire... Voi sitä avuttomuuden tunnetta kun motarilla huomaa että vauhti alkaa hiipumaan vaikka tekisi mitä. Ensin luulin että auto meni rikki (tämäkin auto, kun edellinen hajosi viikko sitten), mutta tajusin että se h*****in diesel ei sitten riittänyt sinne Karistoon. Kiukkusin autolle motarin reunalla 'että eihän se viisari ollut edes siellä lopussa' ja soitin nöyränä Ville tuomaan kanisterilla sitä dieseliä.
 
Kaksi tuntia myöhästyneenä kerkesin kyllä Texin kanssa koulutukseen, mutta kevyesti harmitti, etten nähnyt muiden treenejä. Texin vuorolla otin korjattavaksi asiaksi luoksetulojen ja noutojen palautuksien hitaudet. Christa painotti, että varsinkin eteen tulevalle koiralle on oltava täysin selvää oikea paikka johon se halutaan. Epävarmuus syö vauhtia. Samoin noudoissa tehdään paljon lyhyen matkan kaupan nostoja, joista vapautuskäskyllä vaihto leluun ja tästä taas kapulalle. Eteentuloja kiertämällä lyhyeltä matkalta ja kokonaisia luoksetuloja liioitellun pitkällä välimatkalla vähän hetsaten koiraa. Yksi aivan hienon nopea luoksetulo jo saatiinkin aikaiseksi. Kiva koulutus, vaikka vähän lyhyeksi omalta osaltani jäikin..
 
Eilen sitten Texin kanssa kisattiin kolme starttia Riihimäellä. Eka rata oli hyppis. Melko lopussa tein vähän tyhmän ohjausvalinnan ja jouduin tekemään kepeille päällejuoksun, jonka tein tietysti liian hätäisesti ja Tex tuli liian aikaisin kepeiltä pois. En korjannut vaan jatkoin putkeen ja siitä loppuun. Rata muuten meni hienosti ja Tex oli taas niin kiltti ja kuunteli. Se tuntuu vähän erilaiselta kuin treeneissä. Ehkä on vielä vähän "vieraskorea" uudessa kisapaikassa, kun ei kaahota ollenkaan. Keskimmäinen rata oli agirata. Taas tehtiin virhe kepeillä. Tein hypyn ja keppien väliin valssin, ja ajauduin vähän liian lähelle keppien aloitusta, jonka seurauksena Tex aloitti pujottelun kakkosvälistä. Korjasin ottamalla kunnon etäisyyden kepeille ja nyt kun oli tilaa, niin haki oikein. Muutoin taas aikasta magee rata. Tuloshan oli 5. Vika rata oli taas hyppis. Alussa oli kolme suoraan mentävää hyppyä, joiden jälkeen tyrkyllä oli kepit, mutta kolmos-hypyltä käännyttiinkin putkeen. Menin olevinaan tekemään vekkiä ennen kolmosta, mutta jostain syystä samalla kun pyysin Texiä ekalle hypylle, otin askeleen kohti vekkauspaikkaa ja Tex lähti liikkeen mukana ykkös-hypyn ohi. Kääks. Olisin saanut pelastettua radan kerrättämällä ykkösen uudestaan, mutta palautin Texin alkuun ja ohjasin kunnolla. Nyt tehtiin rata nollana, mutta hylättyhän se oli tuon alun takia. Olin itse taas huono ohjausvalintojen kanssa. Kun en oikein vielä välttämättä tiedä mikä olisi meille se paras vaihtoehto, niin teen vaan jonkun vähän sinnepäin olevan ohjauksen. Seuraavassa kisassa lupaan olla rohkeampi. Tex oli super!
 
Pojat Herralan metsässä