Kaksi viikkoa lomaa meni. Kivaa oli. Ja aika paljon nyt saatiin kuitenkin tehtyä, ei vaan pelkästään maattu sohvalla.. Ekan lomaviikon lopulla oli tokon- SM mittelöt Kuopioissa. Tex oli toisen joukkueen varakoirana ja olin jo varannut majoituksen ja lähdössä mukaan kannustusjoukkoihin, tietenkin, mutta Villen loma sattui samalle ajankohdalle, enkä kehdannut lähteä heti reissuun kun vasta silloin torstaina tuli kotiin. Kerrankin ”perhe” meni harrastuksen edelle..

HOT oli taas aivan mieletön; pikkuseura Hollolasta vei kuudesta mahdollisesta mestaruuspokaalista puolet. Joukkueet uusi viimevuotiset hopea- ja pronssimitalit sekä Olisi ja Zip oli yksilöiden kolmas. Finaalissa kolme HOT:in koiraa: Zip, Eevi ja Sigma. Lisäksi Marko ja Wii vetäisi ALO luokan voiton täysillä pisteillä!! Ässä valioitui ja muita loistavia ykköstuloksia hienoilla sijoituksilla. Onnea koko HOT. Aivan mieletön porukka. Huh!
 
Toinen lomaviikko meni mökillä ja kotona pihatöitä tehden. Perjantaina suunta kohti Jyväskylää ja agilityn SM-kisoja. Illalla oli kaksi starttia. Eka agi-rata sairaan hyvällä fiiliksellä. Puomilla tassut ei osunut ylösmenolle eikä Kaapo mennyt ihan alas astikaan, kun jäin puomilla taakse. Oli jatkoa varten pakko. Tulos siis 10. Mujusen hyppiksellä oli vaikeat kepit. Kaapo meni väärin sisään ja lopetti pujottelun kesken, n. 60 muun koiran tavoin.. Muuten hyvä rata ja sama hyvä fiilis.
 
Erittäin huonosti nukutun yön jälkeen Kaapo aloitti P-Haun maksijoukkueen kisarupeaman. Rata oli kiva joukkuerata – kaikilla oli hyvä mahdollisuus tehdä hyvä nolla. Ei mitään kikkailuja tai ällöttävää kohtaa. Kaapo karkasi, mutta sain silti radan rytmistä kiinni ja vedettiin kovalla draivilla hyvä rata. Kaikki kohdat meni sairaan hyvin ja aika oli hyvä. Mutta; puomin ylösmenolle oli suora lähestyminen putkesta hypyn kautta. Jos välissä ei olisi ollut hyppyä, olisin vaikka pysäyttänyt Kaapon, että osuu ylösmenolle. En sitten kuitenkaan uskaltanut riskeerata rimaa, joten pääsi menemään puomille niin kovaa, jolloin hyppäsi ylösmenon. Tulos siis 5 Kaapolle. Seuraavana meni Lotta ja Visa, joilta ihan yhtä suurena harmituksena tuli eka rima alas. Muuten hieno rata! Kirsi ja Eevi veti hienon nollan ja tämän jälkeen oltiin sijalla 4. Träp ja Marianne hoiti ankkurin roolin hienosti tehden nollan, mutta ne kaksi nollaa ja vitonen tiputti meidät lopputuloksella 5 sijalle 5. Hienoa silti, melkoinen petraus edellisiin vuosiin. Kyllähän se vähän kirpaisee, kun jossitellaan; JOS Kaapon puomi olisi osunut, kaulassa olisi päivän päätteeksi roikkunut pronssinen mitali. JOS..
 
Sunnuntain finaali hyppis oli helpon ensivaikutelman jälkeen ei kuitenkaan niin helppo. Vaikeita linjoja ja rimat oli tosi herkässä usealla koiralla. Sain taas hyvä fiiliksen Kaapon kanssa ja jännitys oli sopiva. Sellainen pieni taisto päällä lähdettiin tekemään hyvä rata. Alkuun jo sanoinkin, että jos jotain käy, niin rima/rimoja putoaa. Olivat 65 ja keskellä oli sellainen välistävetohässäkkä, jossa hypyt mentiin tosi viistossa.
Vika rima tuossa vaikeassa kohdassa tuli alas. Päätin kuitenkin vetää loppuun asti masentumatta, koska vitosella oltaisiin luultavasti vielä finaalissa (ja oltaisiinkin oltu). Luukutin ja hätäilin unohtaen koiran ihan taakseni, koska en edes humoannut, että tiputti vielä toisenkin riman. 10 tuloksella ulkona finaalista.
 
Joka rata meni meillä ratana hyvin. Ei mitään ylimääräistä, varmaa menoa ja luotin koiraan. Nuo pikkuvirheet on vaan saatava pois. Jälkiviisaana olisin voinut tehdä paljon enemmän hyppyjä 65 rimoilla. Nyt ei tehty juuri ollenkaan. Samoin tuo puomi on nyt saatava kuntoon. Tai se ylösmeno.
Tex oli kisaturistina ja vähän tokoili välissä. Josko se olisi ensi vuonna Kaapon kanssa mukana menossa. Tiedä häntä?!?