Ohjatun noudon palautuksiin (niin kuin muihinkin palautuksiin) on saatava vauhtia, ja oikeilla kapuloilla tehtäessä Texin mielestä on niin virallista, että tulee hitaasti, jopa ravilla. Lelut kapuloiden tilalla olis hyvät, mutta kun niitä silmää ihan liikaa.. Joten hain viereisestä metsästä ison karahkan ja laitoin kolmeen osaa. Tex kun lenkeillä kikkailee kokoajan keppi suussa ja juoksee kyllä mua kohti (ja päin) ihan sata lasissa. Näin ollaan lenkin lomalla harjoiteltu jo nopeita luovutuksia eteen ja toimii kivasti.

Vein ”kapulat” kun Tex odotti merkin takana. Merkille annoin pienen ”kannusteen” jalalla, ja menikin hyvää vauhtia merkin taakse sen kummemmin jäämättä kiinni kapuloihin. Hyvät noudot tehtiin molempiin suuntiin ja palautusvauhti laukalla ihan loppuun asti. Toimi. Kun mielikuva palautusvauhdista on oikea, vaihdan karahkat vaan kapuloihin ja vóla – vauhdikkaat palautukset ovat valmiit. Niintai – ainakin nyt uskon niin?!?

 

Tauko tähän väliin ja Kaapo sai tehdä hurlumhei-juttuja – roolinsa silläkin.

 

Toisessa osassa ruutu. Sain ’missäs ruutu’ juttelulla etsimään ruudun katseellaan ja teki siltikin hyvän merkin. Ookoo vauhtia ruutuun, jätin seisomaan ja kävelin palkkaamaan. Uusittuna ok merkki ja nyt paremmalla vauhdilla ruutuun. Tein loppuosan tähän.

 

Z:t tehtiin kokonaisena. Järkkä m-s-i. Istumisessa autoin kädellä, että tekee oikein. Aika kiva oli. Ja vikana metallinouto hypyllä. Koitin heittää kapulan pitkälle ja palkka palautusvauhdista. Laukkasi ja kapula pysyi hyvin, jei!. Toisella kertaa jätin Texin kauas hypystä, kävelin hypyn eteen ja viskasin kapulan tosi pitkälle. Tulikin loistavan kovaa takaisin ja pakko oli palkata vauhti, vaikka oli tarkoitus ottaa luovutukseen asti.

Kotona olen myös muistanut vahvistaa kapulan pitoa, kiitos Vuokko muistutuksesta aina välillä palata vahvistamaan jo olevinaan opittujakin asioita. Ihan vaan naksuttelua kun pitää kapulaa hyvin ja tiukasti vaikka sitä vähän nyinkin.

 

Loppuun otettiin vielä luoksetulo, josta palkkasin molemmat pysähdykset. Texillä täytyy muistaa tehdä jonkin verran väliin suoria luoksetuloja – alkaa vähän liikaa jo ajattelemaan pysähtymisiä.

 

Illalla kotipihalla vielä tunnari x 2. Haisteli tosi tarkasti ja nappasi oman varman oloisesti. Näissä palautukset vaan on hitaita, ravilla. Näihin pureudutuaan siis myöskin. Paikalla istuminen ja makuu Kaapon ja Lassen välissä. Nämä ok. Toko on taas aikasta kivaa!