Sunnuntaina näyttelyssä Kaapon kanssa, ekaa kertaa tänä vuonna. Aika tyhmä olen ollut, kun en oo saanut aikaiseksi käydä useampaa näyttelyä koko kesänä. Meiltä nyt puuttuisi vain se yksi serti ja sitten ei tarvisi käydä. Mutta luoja kun ne on vaan niin pitkäveteisiä, näyttelyt siis. Uroksia oli tosi vähän, yhteensä taisi olla vain viisi, avoimessa kaksi. Kaapo sai ERI:n, mutta serti meni hienolle avoimen soopelille ammattilaisnäyttelijälle. No tänä lauantaina Porvooseen, se oli sentään jo toinen näyttelyilmo tälle vuodelle.

                                            

Eilen Ojankoon tokohommiin. Onpa kiva mieli mennä treenaamaan kun koira juoksee portille intopinkeenä eikä malta odottaa treenikentälle pääsyä. Alkuun uudella lelulla leikkimistä Texin kanssa. Tästä sitten seuruuta. Oli alkuun aika intona tässä, joten tuli vähän pomppimista, mutta asenne on niin hyvä ettei haittaa. Muistuttelin vähän paikkaa ja tehtiin paljon käännöksiä. Mukaan jo vähän pidempääkin pätkää ja seassa hidasta ja juoksua. Oikein hyvää seuruuta ja asenne niin kiva! Seuraavana treenisuunnitelmassa ohjattu. Vein kapulat ja palkkasin ensin merkin. Ei ollut ollenkaan kapuloissa ajatus, hyvähyvä. Tästä palkka ja vein Texin takaisin merkille. Otin kummankin suunnan, mutta autoin onnistumaan siirtymällä omalla paikallani haetun kapulan suuntaan. Hyvä vauhti oli, joista palkkasin ensimmäisen leluun ja toisen otin luovutukseen asti. Nyt ei näkynyt ollenkaan epävarmuutta suuntien kanssa eikä myöskään keskikapulan kanssa. Sitten vielä tunnari – taas pitkä välimatka kapuloille ja paljon kapuloita sekaisin. Ensimmäisen haisteli tarkkaan kaikki läpi ja otti oman varman oloisesti. Palautusvauhti taisi olla reippaalla ravilla, mutta vapautin puolessa välissä leluun. Toiston kanssa oli kapuloilla selkeästi vähän hätäisempi, mutta ihan siisti silti. Nyt heti oman löydettyään lähti hyvällä laukalla palauttamaan. Palkka taas vauhdista. Asennetta nyt hiotaan ja sitä saatiin. Näihin, niin kuin kaikkeen muuhunkin treeniin, pitäisi vielä saada liikkuria ja häiriötä mukaan. Itse kun vie aina kapulat, niin on vähän kaukana kisasuorituksesta :)

Tähän väliin vieruskentän treenaaja kysyi paikallaoloon oman koiransa kanssa. Kiva kun kysyi, näitä tulee tehtyä aivan liian vähän. Istuminen oli siisti. Kurkin välillä ja paikallaan se tönötti. Maahan tarvi kaksi käskyä. Arvasin tämän, kun ei ollut sivulla istuessaan kontaktissa. Ei haistellut maata ollenkaan, hyvä tämä, mutta lonkalleen oli kääntynyt loppuajasta. Sivulle istuminen jäi vähän vajaaksi.

Kaapon treeni jäi vähän lyhyemmäksi kun kentällä alkoikin yleistreeni, joten tehtiin isompi pätkä seuruuta, Z ja ruutu. Kun viimeksi palkkailin ruutuun vain stopista ilman maahanmenoa, ei meinannut mennä nyt ollenkaan maahan. Pöh! Läheltä muistuteltiin ja sitten vielä kokonaisuus. Nyt OK.