..ne on jo ensi viikolla hui. Snadisti harmittaa että ei saatu Texin kanssa sitä tuplanollaa.Oltaisiin voitu kyllä kisata miljoonasti enemmän sitä metsästäessä, mutta enpä viitsinyt. Se oli melko monta kertaa aika lähellä, riman tai jonkun muun aika pienen jutun päästä kiinni. Pääasia, että meno on  alkanut sujumaan nyt kevään aikana. Mennään sitten ensi vuonna molemmilla.

Treenaaminen on jäänyt aika vähiin. Tai ollaan kyllä tehty, mutta ei ehkä niin ajatuksella. Mutta mä oon ehkä sitä mieltä että ei se sillä hinkkaamalla muuksi muutu. Vuoden täsmällisen ja määrätietoisen treenaamisenkin jälkeen sieltä voi tulla se yksi kohtalokas rima alas tai muuta vastaava. Agility kun vaan on sellaista.. Meillä Kaapon kanssa suurin mokariski on puomin ylösmeno ja sen jälkeen rimat.

Viime viikko lomailtiin Ylläksellä. Aika ihanat maisemat ja koirat tykkäsi vaellella. Aika rauhallisesti otettiin helteisen kelinkin takia, 5 päivässä kertyi 65 km. Ja monen monta laavulla paistettua makkaraa ja pullakahvia.

yll%C3%A4s3-normal.jpg        yll%C3%A4s2-normal.jpgyll%C3%A4s4-normal.jpg         yll%C3%A4s5-normal.jpgyll%C3%A4s-normal.jpg

Ennen lomaa treenattiin omat Pennalan treenit ja Ojangossa Joonan ja Päivin kanssa. Enpä taas muista treenien sujumisesta, kuin että Ojangossa Tex oli hyvä ja tuntui tosi nopeelta. Ei pudottanut yhtään rimaa, edes okseria. Kaapon kanssa vähän enemmän vaikeuksia, kun sitä pitää enemmän viedä hypyille, Texiä on isolla estevälillä helppo viedä kun se jotenkin imee esteille.

Sunnuntaina käytiin Lahdessa ja samalla Pennalassa. Oli kyllä niin kuuma, että tein aika lyhyesti. Kaikki kontaktit tuli otettua ja hyppyjä 65 cm. Laitoin hypyille tarkoituksella viistoja linjoja ja kääntymisiä. Yhtä rimaa Kaapo tiputti useamman kerran, mutta huomautuksien jälkeen alkoi pysymään. Texillä rimat (myös 65cm) kolahti pari kertaa, mutta ei tippunut. Myös okseri meni ongelmitta.

Eilen paahteisella kentällä taas Pennalassa. Olin etsinyt Tuomo Pajarin radan – yksi SM-tuomareista -  joka oli ihan ok sujuva rata. Mukana kaikki kontaktit ja kepeille sai treenattua tiukkaa avokulmaa ja takanaleikkausta.

rata-normal.jpg

Tex meni ekana. Kepeille tein tyhmää varmistelua, jossa juoksin jo muurin ohi ikään kuin auttamaan koiraa, mutta sain tällä päällerynnimisellä Texin aina kakkosväliin. Mariannen neuvosta koitinkin enemmän  lähettää kepeille jäämällä itse muurin tasolle, jolloin en mennyt itse koiran tielle. Ja kas näin, toimi joka kerta ja haki kulman loistavasti. Opettavainen kohta mulle; täytyisi luottaa koiraan ja antaa sen rauhassa hakea, kuin mennä itse tielle. Enpä olisi kisoissa tajunnut ja virheenpähän olisin saanut. Mutta ensi kerralla en saa, tämän muistan nyt! Loistavan nopea keinu (muilla kerroilla ehkä jopa liiankin liukas) ja sairaan hyvät puomit joka kerta. Tykkään tehdä puomia näin, että jää itse vähän jälkeen jolloin saa ”painettua” koiraan vauhtia. Väljät valssit puomin jälkeen kivasti, näitä ollaan treenattu Texin kanssa niin pirun paljon. Yhtään ei valunut mihinkään ja kerkesin hyvin joka valssiin. Texillä ei tainnut tulla rimojakaan alas. Oikein hyvä treeni!! Tex on <3

Kaapolle koitin rataa nollana. Puomin ylösmeno ei osunut ja A:n jälkeinen rima alas. Muuten oikein siisti. Koiteltiin tuohon puomiin, että millä saisi askeleet rikottua että ei aina loikkaa. Mutta kyllä nää on aika vaikeita, joissa koira pääsee lähestymään suoraan ja kovalla vauhdilla. Ei osu ei. Omalla rytmittämisellä sain rikottua Kaapon isoa askellusta niin että muutaman kerran hyvä. Ehkä teen näin kisoissa, jos lähestyminen on ihan suoraan.  Muita ongelmia radassa ei ollutkaan. Niin kuin sanoin; puomin ylösmeno on meille pahin ”vastustaja”.