..ei menny ihan niin kuin piti. Kaapolle la 3 agirataa. Eka rata oli haastava. Oikeestaan kuitenkin kiva, kun keksin pariin kohtaan sairaan hyvän suunnitelman ja ohjasin tosi rohkeasti. Yhdessä kohtaa olin vähän myöhässä ja Kaapo kiersi ”pystysuunnassa” olevan hypyn kauemman siivekkeen kautta kun luki sen viski-leikkaukseksi. Piti mennä lähempää siivekettä kiertäen U:n muotoisena käännöksenä. Tilannetaju pelasi ja sain kalastettua koiran niin, ettei onneksi hypännyt hyppyä uudestaan. 

Puomilla meni tosi hienosti ala asti vaikka jäin melko paljon taakse, kun suunta kääntyi takaisinpäin suoraan putkeen, jonka toisessa päässä oli taas oltava ohjaamassa. Kepeille oli ilkeä meno suoran putken ja viiston, n. nelosväliin osoittavan hypyn kautta 90 asteen umpikulmaan. Onnistuttiin kuitenkin nollalla maalin, josko tuo hypyn kierto väärinpäin jätätti meidät kakkossijalle +0,21s. voittajasta. Mutta kovaa mentiin ja huikea fiilis radan jälkeen. Asenne-adrenaliini tärisytti jalkoja 10 minuuttia radan jälkeen. Huih!
Toka radalla Kaapo teki liian lennokkaan keinun, josta huomautin pyöräyttämällä takaisinpäin ikään kuin keinun kohdalle ja vasta siitä jatkettiin. No kuviot hajoili ja taisi tulla esteen ohi ohjaus ja yksi rima. Tulos siis todella kökkö 15.
 
Kolmannella radalla taas niin hyvä taisto fiilis. Nyt vaan kostautui se ekan radan omineen tehtävä puomin alastulo, kun tällä radalla puomilta jatkettiin vahvasti sivuun ja Kaapo ennakoi tätä liikaa. Pysähtyi kyllä, mutta pudotti etutassut maahan liian sivusta, eikä näin ollen osunut kontaktille. Keinu samoin taas aivan liian lennokas, josta toinen vitonen. Mutta taas mieletön draivi radalla ja toiseksi nopein aika, voittajaan +0,83s.
 
Milläs kikkakolmosella saan tämän saman mielettömän asenne fiiliksen tuon YHÄ kakkosissa lentokeinuja tekevän bordercollien kanssa?!?
 
Sunnuntaina oli tarjolla kivoja kakkosen ratoja. Eka hyppiksellä taas oma fiilis ihan hukassa ja vielä kun kävelin radalle, mietin miten alun ohjaan. En sitten ohjannut mitenkään ja tuli esteen ohi oman liikkeen mukana. Pussista ajoi kahta sataa hypyn ohi ja korjatessa tätä meni väärän hypyn. Syvä huokaus.
 
Toka radalla todella reipas lentokeinu. Ei ajatustakaan pysähtyä. Prkl. Korjasin ja pois radalta. Istuin viimeistä rataa odotellen 2 km pituinen tatti otsassa pelaten kännykkäpelejä. Oksetti koko agility ja koko ääliö koira. Vika radalla kolmas este keinu. Pudotti kakkosriman ja meni keinun liian vauhdilla. Yritti kyllä tehdä oikein, mutta vauhti ei ihan pysähtynyt keinun päähän. Uusittiin keinu ja pois radalta.
 
Jumaliste mä olin vihainen, ekaa kertaa otti ihan kunnolla päähän. Keinu oli varmaan kyllä melko kevyt, mutta pitäis siihen nyt vähän omaa harkintakykyä käyttää ja varoa. Päästin autossa ulos kaikki päivän aikana kertyneet kirosanat ja saattaa olla, että joku liikennevaloissa vieressä ollut kuljettaja on saattanut ihmetellä. Koko kotimatkan olin NIIN vihainen. Että tällälailla.
 
 
Tokojutut: Perjantaina treenailtiin Hollolassa Tiinan ja Dotin kanssa. Alkuun paikallaolot. Istuminen oikein hyvä, ei liikkumista ollenkaan. Maassakin hyvä, ei haistellut, mutta oli mennyt lonkalleen. En ole nyt tästä vielä huomautellut. Kunhan saadaan kaikki muuten sujumaan, niin aletaan ensin kotona hiomaan tätä.
 
Seuraaminen oli OK, mutta hidas kävely on vielä ihan kesken. Mä en osaa askeltaa tässä oikeaa tahtia, ja Texin on vaikea pysyä oikealla paikalla. Ja taas, tätä on tehty varoen liian vähän, kun ei oikein osata niin ei tehdäkään ajatuksella. Näinhän sitä kehitytään juu ??!! Nyt siis harjoittelemaan, videoimaan ja harjoittelemaan rytmiä. Noutojen odottamista; Tiina käskytti ja palkkasin kun otti heiton jälkeen kontaktin eikä hötkyillyt.
 
Mitäs muuta tehtiin… Merkkiä pallopalkalla. Ekalla toistolla, kun en näyttänyt palloa merkin taakse laittaessani, oli menossa suoraan ohjatun kapuloille, jotka Tiina vei paikoilleen. Murr. Toistoilla oli OK ja ihan reippaita merkille menoja. Nyt en enää muista mitä muuta tehtiin.. Treeni oli kuitenkin iloinen ja Tex oli reipas. Hyvä mieli!
 
Eilen taas Hollolassa tällä kertaa treeniseurana Pia ja Alvin. Kaapo teki kuuntelua harjoittavan temppuradan. Näitä ollaankin tehty ihan liian vähän. Kaapo oli yllättäen kuitenkin ihan hyvä. Ideana siis, että kentälle ripoteltu merkkejä, 2 toko hyppyä, kapuloita , tuoli kieroa varten ja ruutu. Ohjaajalla on keskellä kenttää n. metrin halkaisijaltaan oleva maahan piirretty ympyrä, jonka alueella joutuu koiraa ohjaamaan. Ja koiran tehtävä on kuunnella. Ensin tein omineen ja sitten Pia vieressä sanoi tehtävät; esim, tuolin kierto, siitä merkille, nouto vasemmalta puolelta, kapula suussa ruutuun, irti kapulasta, hypyn kautta tuolin kierto ja palkka. 
  
Tex teki alkuun ohjattua. Pia vei kapulat ja tätä ennen vein merkin taakse pallon, niin että Tex näki. Vähän nihkeellä vauhdilla meni merkille, mutta eipähän ollut kiinni kapuloissa vaan ajatus oli merkille menossa. Toistolla parempi vauhti. Loppuun vielä haki molemman puolen kapulat merkiltä asti. Ei siis koko liikettä vielä, vaan kahdessa osassa.
Ruudun merkki on parempi. Ekalla kerralla jäi vähän ruudun etuosaa. Pyysin pakittamaan oikeean kohtaan ja kävin vielä palkkaamatta ruudussa kehumassa ja näytin oikeaa paikkaa. Toistolla hyvä!
 
Kakeissa vähän vaikeampaa häiriötä. Pia rapisteli taskuja ja heitti kapulaa ja lelua Texin takaa ja sivulta. Vähän jäi palloon kiinni ja vaihtoja jäi välistä. Herättelin vähän kuuntelemaan ja oli ihan OK. Näitä tehtävä enemmän.  Tex teki myös ekaa kertaa ikinä kuuntelurataa. Pia luuli meitä taitavammiksi ja teetti hurjan vaikeita juttuja. Kolme merkkiä kolmion muodossa ja siitä vuorostaan merkit. Kolme kapulaa kaukana n. 0,5 m välein, joista piti ottaa vasen reunimmainen. Miten sellainen ohjataan. Merkin kautta yritin ikään kuin saada hakemaan ohjatun, mutta oli ottamassa oikean puoleista. Irti – hyvä – tuo (otti kesimmäisen)- irti-hyvä- tuo –hyvä! Joutui ainakin kuuntelemaan :) Hyvin Tex selvisi, ihan oikeesti! Kivaa vaihtelua!

Ihan loppuun vielä hallissa vähän aksaa Alvinin riemuksi ja omilla koirilla puomi ja keinu treeniä.

Sorsat kannusti Texiä uimaan metsälammikossa. Eivät kuitenkaan sitten halunneet leikkiä enempää..