Mutta pakko oli kotona ja ennen treeniä tehdä ohjattua. Eihän se muutenkaan valmiiksi tule. Kotona tehtiin vähän muutakin; seuraamista ja jääviä, joissa tällä kertaa kävelin ohi ilman seuraamis-käskyä. Lähti ekalla mukaan, niin kuin nyt on tottunut. Korjasin paikoilleen, eikä enää kertaakaan mokannut. Tein sekaisin sellaisia, joissa otin mukaan ja pelkkiä ohikävelyjä.

Ohjautun merkkiä. Vein kapulat aika lähelle merkkiä ja oikein kovaan ääneen siellä niitä heiluttelin. Merkin taakse olin vienyt lelun. Hyvä merkille meno, ei kiinni kapuloissa. Toistolla oli kyllä vauhdikkaampi, kun silloin jo tietää palkan olevan merkin takana, tai vaikka ei oliskaan, niin olettaa niin. Eli ehkä silti kuitenkin on inan ajatus kapuloissa, kun asenne toistolla on parempi. Hmm..  Pitääkö nuiden Texin rotuisten miettiä niin paljon.  No merkiltä haettiin molemmat sunnat x 1.
 
Pennalassa lämppälenkin jälkeen vielä ohjattu, kun saa oikeat välimatkat. Sama homma kuin kotona. Meni merkille kovaa ja silmäämättä, mutta toisto oli parempi. Nyt tein loppuun koko ohjatun. Oikean hakee hyvin, mutta vasemman kapulan kaartaa helposti vielä keskelle. Tähän haluaisin nyt Texille selkeämmän mielikuva. Illalla patarilla otankin tämän treenilistalle.
 
Niin ja agilityyn sitten. Tehdään nyt ennen SM-kisoja pelkkää ratatreeniä.  Nolla olis saatava heti ekalla vedolla. Ratana Seppo Savikon kisarata, johon tutustuttiin 5 min. Hyppy nro 14 oli meillä okseri.
 
 
Tein Texillä ekana, se kun nyt on samassa ryhmässä, vaikka ei SM:ssa kisaakkaan. Okseria sen on tehnyt niin vähän, että ei varmaan tiedä sellaista estettä olevankaan. Oikein nolottaa. Oikea rata mentiin, mutta ylläri se okserin rima tippui. Treenattiin rataa vielä osissa ei niin hyvällä menestyksellä ja ihan loppuun tehtiin okseria erikseen yksittäisenä hyppynä ponnari-riman avulla. Hyviä hyppyjä olivat nuo.
 
Kaapon kanssa ekalla yrityksellä tuli hypyn 12 rima alas. Otin kepeillä liioitellun etumatkan ja oma liike loppui just kun koira oli ponnistamassa hypylle. Tehtiin heti perään toinen yritys, jolla hyvä nolla. Ylösmeno kontakteista en tiedä, saattoi olla aika hilkulla. Mutta mä koitan nyt vielä hyvissä ajoissa kolme viikkoa ennen kisoja yhtä kikkakolmosta noihin ylösmenoihin. Ihan ei niitä uskalla ’Herran haltuun’ jättää.
Kokeilumielessä koitettiin loppuun toisena vaihtoehtona juosta A:n reunapuolta, tehden tokavikalle hypylle päällejuoksun. Oli ehkä nopeampi näin. Kaapo on kiva aksakoira.