Eilen ahkeroitiin Vuokon kanssa ihan kunnolla. Nähtiin Vierumäellä jälkihommien merkissä. Alkuun tehtiin jäljet Kaapolle ja Bridalle, molemmille n. 500 m ja kaikki kuusi keppiä. Kaapolle tehtiin vähän risukkoisempaan metsään ja Vuokko teki tarkoituksella S:n muotoista alkuun ja paljon kulmia (oliskohan ollut peräti seitsemän), jotta Kaapo saataisiin tajuamaan, että se ei vaan voi haahuilla vaan jälkeä on oikeasti seurattava nenä maassa. Sigmalle tehtiin pitkä jana harjoitus, johon siis vaan yksi keppi. Sitten koirat pissalenkille ja sen jälkeen tallomaan esineruutua, ehkä n. 50m syvä ja 25m leveä.

Tex aloitti ruudun. Tätä ollaan koitettu vaan kerran aiemmin, joten tehtiin alkuun niin, että Vuokko rallatteli metsään lapasen kanssa huitoen. Innoissan Tex lähti metsään ja näin kun se löysi lapasen, mutta ei nostanut sitä.. Ei tajunnut ideaa...?!? Menin perään ja vähän yhdessä etsittiin lapasta ja bileet kun nappasi sen. Tän jälkeen Vuokko vei esineen uudestaan n. ruudun keskivaiheille. Nyt palaset kolahti ja toi lapasen innolla löydettyään. Vielä kolmas toisto, ihan oikeaan takanurkkaan ja hienosti löytyi. Osasi hyvin pysyä ruudun sisällä.
 
Kaapon vuorolla ekaksi Vuokko hyppeli metsään ja heilutteli esinettä. Ihan perimmäinen oikea nurkka ja millä innolla Kaapo painoi metsään. Vau! Lapanen löytyi aika pian ja vauhdilla palautus. Toisen kerran Vuokko meni viemään esineen vähän "miedommin", oikeaan takanurkkaan. Pari kertaa ajoi sivulinjasta ohi ruudun ja kutsuin takaisin. Lapanen löytyi kuitenkin. Sitten vielä yksi kerta keskelle ruutua n. 10 m päähän etureunasta. Lähti juoksemaan taakse hurjaa vauhtia, mutta piti hyvin nenän auki, koska esineen kohdalla hienosti sai hajun ja löysi sen aika pian. Olin ylpeä Kaaposta . Eipä sekään ole kovin montaa kertaa tätä koittanut.
 
Texin jälki vanheni varmaan n. vajaa tunnin ja olikin aika vaikea sille. Ei meinannut oikein tajuta asiaa alkuun.. Eka keppi kuitenkin löytyi ja sen jälkeen tahti vähän parani. Kulman meni hienosti, mutta meni keskimmäisen kepin ohi, kun sen kohdalla taisi hukata jäljen. Viimeinen löytyi.
 
Kaapolle tehtiin jo lyhyehkö jana, jota ei osannut. Ei nyt kauhea ihme kun ei olla tehty.. Nyt ensi kerralla otan molemmille vaan janatreeniä. Lupaan. Muutenkin koko alku takkusi. Ei meinannut millään lähteä oikein ja haki jälkeä ihan hirveästi. Kun lähti niin meni ihan ok, vaikka välillä musta tuntui että koiralla ei ole kyllä ajatustakaan missä jälki menee. Vuokko sanoi, että saattoi vaan musta tuntua, kun oli niin paljon mutkaa ja kulmia. Jollain ihmeen tuurilla Kaapo löysi kuusi keppiä ja oli ihan poikki jäljen jälkeen. Suorilla osuuksilla meni hyvin nenä maassa, mutta joissain kohdin kaahottaa liikaa  ympäriinsä. Hyvä harjoitus oli Kaapolle kuitenkin, josko alkaisi tajuamaan, että on tehtävä töitä niin kepit löytyy. Vaikkakin se jollain tuurilla ne kaikki nyt kuitenkin löysi.. kai se sitten edes jotenkin jäljesti. Hyvä Kaapu!!
 
Texille vielä loppuun yksi korjausjälki, niin että se katsoi kun hävisin metsään keppien kanssa. Nyt tahti ja vauhti oli ihan jotain muuta. Oli ehkä liian iso harppaus vaikeusasteissa.
 
Ja vielä jaksettiin ampua Texille, Bridalle ja Kaapolle. Mun koirille ei oo koskaan vielä ammuttukaan - hui.. Ekan paukun Tex jatkoi leikkimistä, toisella ja kolmannella kääntyi katsomaan mistä ääni kuului. Kaapolle kaksi paukkua; jatkoi taisteluleikkiä korvaansa kääntämättä, joten otettiin vielä yksi seuruussa. Mentiin Vuokkoa kohti ja käänsi pikaisesti pään kohti ääntä, mutta jatkoi samalla sekunnilla oikein skarppia seuruuta. Texille loppuun vielä paukku leikin lomassa, nyt jatkoi taistelua. Huh miten paljon asiaa tuli kerralla tällaiselle vasta-alkajalle. Kivaa oli. Kiitos Vuokolle seurasta ja miljoonista neuvoista .