Edellisviikkoinen flunssa ja kuumeilu haittasi treenaamista, ihan vaan kotosalla tehtiin pieniä tokojuttuja. Torstaina puolikuntoisena menin kuitenkin agi-treeneihin. Asenne oli vähän huono ja väsymys painoi. Ei kovin kummoisesti mennyt. Rata oli meille ärsyttävin mahdollinen; Paljon kohtia, joissa ohjaaja menee paljon pienempää linjaa kuin koira, jolloin koira jää leijumaan ja paimenkoira Tex pääsee tekemään isoja kaaria, joista se niin kauhiasti tykkää. Mä en. Meillä on mennyt nyt lähiaikojen agilityt niin sairaan hyvin, joka kerta oon lähteny hallilta kuin hangon keksi. Mutta välillä täytyy mennä epämukavuusalueelle ja tehdä inhottavia treenejä.. Teen varmaan tiedostamatta omista treeniradoista meille sopivia. Paitsi kun revin jotain positiivista siitä torstain treenistä, niin kummallakin meni haasteellinen ja vauhdikas avokulma kepeille joka kerta oikein
.Perjantaina pitkästä aikaa Hollolassa HOTtilaisten kanssa tokoa. En nyt tarkkaan muista mitä tehtiin, mutta itselle huomio, että ruutuun matkalle tarvitsee laittaa omissa treeneissä tötsiä häiriöksi. Tuolla treenissä ei löytänyt ruutua, vaan meni merkkien luo. Näyttämällä löytyi, mutta siis häiriötä tarvitaan. Ja täytyisi muistaa tehdä välillä ruutu ihan alkuun niin että siellä on pallo yllärinä odottamassa. Ruudussa siis.
Lauantaina käytiin Pennalassa omineen. Ja sain taas tehtyä aivan loistavan treenin. Pituus nurkkaa kohti oli vaikea kummallekin, tätä palkkailin erikseen. Texillä okseria ensin yksittäisenä, ja sitten radan yhteydessä. Sunnuntai menikin HOT:in järkkäämässä kokeessa talkootöissä. Illalla piti mennä lähikentälle tokoilemaan, mutta sen olivat vallanneet pesäpalloilijat. Mokomatkin. Tehtiin siis taas sisällä vaan jotain pientä – kapulan pitoa, perusasentoja, tunnari..
Viimeviikon maanantaina Hot:in kisamainen treeni. Jokainen teki neljä liikettä. Tex aloitti seuruulla. Ihan hyvä oli, paikkakin pysyi ookoona. Askelien jälkeen perusasennot oli vinoja ja perusasennon istuminen sillä yleensäkin on hidas seuraamisen yhteydessä. Ruutu oli Ok, meni merkille ja ruutuun molempiin vähän käsijarru päällä, mutta laukkaa kuitenkin. Luoksetulon vauhti hyvä. Stoppi vähän valui, maahan hyvä. Eteentulo oli hidas. Perusasento hyvä ja suora! Ohjatussa oli menossa suoraan kapulalle. Reagoi kuitenkin ’stop’ käskyyn ja korjasi merkille hyvin. Oikeaan suuntaan lähti, palautusvauhti oli hidas, mutta askellaji oli siltikin laukka, josta olen kuitenkin tyytyväinen. Loppuun vielä paikallaolot porukalla. Maahan kaksi käskyä, muutoin OK.
Tiistaina vierailtiin Lahden Vethausissa HOT:in kanssa. Vethaus sponsoroi HOTtia ja mietittiin yhteisiä kuvioita ja saatiin eläinlääkäriaseman esittely ja luento fyssarilta. Mukavaa :) Keskiviikkona aksan cup-kisat. Treenasin kontaktit ja hyvinhän ne meni. Texin kanssa uusin keinun, muuten kumpikin teki hienot kontaktit molemmilla radoilla.
Torstain treeneissä hermostuin taas koirille. Tää oli viimeinen kerta. Oli siellä treenissä hienojakin pätkiä, mutta ne aina tyhmästi menettää arvonsa niiden hermostumisien alle. Hyi minua!!
Ja sitten. Viikonlopun kisat. Ja tähän täsmentyy otsake ”ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön”. Kun se vaan tässä agilityssä on niin pirun pienestä kiinni. Niin se vaan prkl on. Lauantaina piirimestaruudet. Vesisade toi kisaamisen oman haasteensa, mutta radat oli kivoja ja Kaapolle sopivia. Eka agiradalla sain Texin irtoamaan väärälle hypylle. Muuten oikein kivaa rataa ja hyvä puomi. Keinun teki vähän liian vauhdikkaasti, joten uusin sen kun oli jo HYL. Kaapo pirulainen karkasi lähdöstä, ja palautin sen. Hyvä minä! Pysyi tämän jälkeen koko v.lopun jokaisen startin. Tehtiin silti rata. Vika RIMA alas. Aivan sairaan hyvät kontaktit. No joo, keinu oli aikasta vauhdikas..
Toinen rata, joka oli nyt siis ensimmäinen piiri-M rata. Texille hieman söhläystä, mutta tehtiin oikea rata. Yksi RIMA alas. Kaapolle nolla, jolla voitettiin
. Vika rata hyppis. En luottanut Texiin, vaan huusin sen jo kiinni ennen pituutta, jolloin kilttinä kääntyi kysymään, että minne muka sitten?? Tästä kielto ja oma rytmitys sekaisin, jolloin väärä hyppy. Tyhmä ohjaaja. Kaapon kanssa päätin tehdä hyvän radan. Nollalla aika kova sauma voittaa piirinmestaruus. Ja mitä käy, kolmanneksi vika RIMA alas. Harmitti, ihan oikeesti harmitti. Hopealle jäätiin kokonaistuloksissa, ja onhan se ihan kiva ja nollavoitto oli kiva, mutta kun se oli vaan se yksi pirun rima.. Mutta olen mä mun rakkaasta Karloksesta vaan aika ypeä 
Videokoostetta kisoista TÄLLÄ.
Jalat oli aika tukossa jo noista starteista, mutta niin vaan sunnuntaina reippaana ylös aamutuimaan ja matka kohti Kotkaa. En tykännyt radoista. Tosi mälsiä linjoja maxeille. Eka radalla Texille vähän kalasteluohjausta, ja saattaa olla että ohjaajan piikkiin meni ne kaksi RIMAA, jotka radalta tuli alas. Muuten hyvin. Kaapolle kolme RIMAA.. Muuten myös loistava rata.
Toisella radalla Texin kanssa homma kusi jo heti kolmannella esteellä ja oma ohjaus todella löysää koko loppuradan. HYL. Kaapolle hieno ja nopea rata (nopein aika), mutta kas, toiseksi viimeinen RIMA alas. Ensin nauratti, mutta aika pian muuttui kiukuksi. Jäähylenkillä kiroilin metsässä ääneen, sapetti ihan kunnolla nää saatanan rimantiputtelijat.
Vika radalla (hyppis) Tex olikin ehkä tästä kiukuttelusta johtuen ylikiltti. Meni vähän käsijarru päällä ja itse en uskaltanut vedättää yhtään niiden rimojen takia. Eipä tullutkaan yhtään alas ja eka nolla plakkarissa. Hitaalla ajalla oltiin vasta neljänsiä. Kaapo päättä jatkaa tasaista linjaansa ja pudottaa kaksi RIMAA. How nice – Kaapo teki kolme aika kivaa rataa, pudottaa vaan kiirehtiessään noita rimoja. Täytyy käyttää se hieronnassa ja sen jälkeen hieman huomauttaa treeneissä, että täytyy senkin vähän katsoa kuinka se ne hypyt suorittaa. Nyt on omat jalat niin jumissa, että kävelen kuin Ahtisaari. Ei kestä lähelle kolmekymppinen huonoilla nivelillä ja heikoilla lihaksilla varustettu ohjaaja tällaista määrää juoksemista. Huh!
Kommentit